VAALIHISTORIAA
- Muonion kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen 1.varapuheenjohtaja 2025->.
- Aluevaltuuston varajäsen 2025->
- Muonion sivistyslautakunnan jäsenenä 2023 - 2025
- Kauden 2017 - 2021 olen toiminut Oulun kaupungin Lähidemokratiatoimikunnan jäsenenä.
- Kaudella 2013-2016 olen toiminut Kuopion kaupungin kaupunkirakennelautakunnan varajäsenenä, josta muuton vuoksi joutunut luopumaan kesken kauden.
KUNTAVAALIT 2025
Kuntalaisten hyvinvointi
Kunnassa tulisi voida toteuttaa omanlaista elämää omien vahvuuksien kautta, on se sitten työelämässä, opiskelijana, yrittäjänä, eläkeläisenä. Jokaisella vauvasta vaariin tulisi olla mahdollisuus löytää paikkansa kunnassa ja rakentaa omaa hyvinvointiaan.
Hyvinvointi edellyttää kaikilta pieniä arjen tekoja. Vähemmän itsekkyyttä, enemmän aikaa toisille. Se, että ympärilläsi voidaan hyvin vaikuttaa myös omaan hyvinvointiin. Hyvinvointi yhteisöissä, niin työpaikolla kuin kotona muodostuu sen jäsenten hyvinvoinnista, johon kuuluu myös kyky ja halu tinkiä omista eduista yhteisen edun vuoksi.
Hyvinvoinnin edistämisessä keskeistä on entisestään kehittää opiskelun, työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Kuten Muoniossa lasten mahdollisuutta aamu- ja iltapäivähoitoon toisen kouluvuoden loppuun asti edistää pienten lasten vanhempien opiskelua, työntekoa kuin arjen sujuvuutta. Lapsille tulisikin pyrkiä luomaan rakkauteen ja luottamukseen perustuvaa hyvää itsetuntoa kohti aikuisuutta ja itsenäistä elämää varten.
Tulevaisuudessakin haluan kuntapäättäjien ymmärtävän hyvinvointiin investoimisen olevan kannattavaa myös kuntatalouden näkökulmasta, jotta meillä olisi jatkossakin onnellisia muoniolaisia.
Elinvoima
Muoniossa on hyvä pöhinä päällä. Muonio ei ole iso kunta, joten rahaa ja pääomaa vaativien päätösten pitää kestää aikaa.
Elinvoimaisuus ei ole vain taloudenhoitoa, vaan monien tekijöiden summa. Yksi osa sitä on pito- ja vetovoima. Huolehditaan kuntalaisten pitovoimasta, eli että kuntalaiset kokevat Muonion mielekkääksi asuinpaikaksi. Hyvä pitovoima on paras vetovoimatekijä. Kun kuntalaisilla on hyvä olla, niin se näkyy ja kuuluu myös ulospäin ja lisää kunnan positiivista mainetta. Elinvoima on koko kuntaa poikkileikkaava ala. Elinvoimaisuus edellyttää muun muassa toimivia palveluja, riittävää ja monipuolista asuntokantaa, tasapainosta taloutta, työllisyysmahdollisuuksia.
Yhteistyö hyvinvointialueen kanssa
Kunnan menestys vaatii yhteistyötä niin kuntalaisten, viranhaltijoiden kuin päättäjienkin kesken. Yhteistyön ja avoimuuden tulee olla kaiken tekemisen ja päätöksenteon lähtökohtana. Palveluita ja investointeja tulee tarkastella poikkihallinnollisesti yli sektorirajojen, ja taloudellisten vaikutusten ohella myös hyvinvointivaikutukset tulee huomioida laaja-alaisesti.
Hyvinvointialue palveluineen on iso työllistäjä kunnassa. Yhteistyö täytyy olla tiivistä ja kunnalla kyky reagoida ja tehdä tarvittaessa yhteistyötä yli kuntarajojen, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikkoja ja palveluja olisi myös jatkossa Muoniossa. Osana kokonaisuutta kuntien on myös huolehdittava kiinteistöistä, kuten Muoniossa on hyvin tehty.
ALUEVAALIT 2025
Asukkaiden hyvinvointi
Asukkaiden tulisi voida toteuttaa omanlaista elämää omien vahvuuksien kautta, on se sitten työelämässä, opiskelijana, yrittäjänä, eläkeläisenä. Jokaisella vauvasta vaariin tulisi olla mahdollisuus löytää paikkansa ja rakentaa omaa hyvinvointiaan.
Hyvinvointi edellyttää kaikilta pieniä arjen tekoja. Vähemmän itsekkyyttä, enemmän aikaa toisille. Se, että ympärilläsi voidaan hyvin vaikuttaa myös omaan hyvinvointiin. Hyvinvointi yhteisöissä, niin työpaikolla kuin kotona muodostuu sen jäsenten hyvinvoinnista, johon kuuluu myös kyky ja halu tinkiä omista eduista yhteisen edun vuoksi.
Hyvinvoinnin edellytyksenä ovat laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. Keskestä onkin huolehtia, että palveluketjut ovat mahdollisimman sujuvia, asiakkaan ja potilaan tarpeita vastaavia.
Palvelut ja elinvoima
Hyvinvointialueen tehtävä on huolehtia Lapin alueen sosiaali- ja terveys, sekä pelastus ja ensihoitopalveluista. Keskeistä on huolehtia, että palvelut ovat helposti saavutettavissa, sekä asiakkaiden ja potilaiden tarpeita vastaavia. Palveluketjut tulisivat olla selkeitä, missä asiakas/potilas tietää ammattilaisen ohjauksessa kuinka ja mitä mahdollisuuksia hänen asiassaan on edetä ja toimia.
Kaikessa toiminnassa on taloudelliset raamit ja hyvinvointialueella on keskeistä pohtia, miten palvelut saadaan hoidettua taloudellisemmin mutta kuitenkin niin, että palvelut ovat ihmisten saavutettavissa.
Laaja-alainen yhteistyö
Hyvinvointialue vaikuttaa koko Lapin alueella ja välillisesti koskettaa kaikkia alueen asukkaita.
On huolehdittava, että hyvinvointialueen sisällä eri palvelujen välillä yhteistyö toimii, ja lisäksi hyvinvointialueen, kuntien sekä kuntien alueella toimivien muiden organisaatioiden kuten järjestöjen kesken tulee käydä jatkuvaa tiivistä keskustelua, jotta palvelut olisivat asukkaiden kannalta vaikuttavia ja kustannustehokkaita
Pitkällä aikavälillä voi olla mahdollista, että muutoksia palvelukokonaisuuksissa joudutaan tekemään. Tällöin tärkeätä on entisestään syventää yhteistyötä kuntien ja hyvinvointialueen välillä niin, että tarvittaessa osassa kunnista on valmiudet hoitaa joitakin palvelua myös isommalle alueelle.
On kuitenkin muistettava, että kaiken lähtökohta on lappilaisten hyvinvointi, joko edellyttää alueelta aktiivista viestintää ja ihmisten kuulemista.
Teemoja ja ajatuksia kunnallisvaalien aikana 2017
KLIKKAAMALLA TÄSTÄ NÄET VASTAUKSENI YLEN VAALIKONEESSA
PIENEN LAPSEN PAIKKA ON KOTONA ISÄN KANSSA (Kaleva 6.4.2017)
Oikeudenmukaisuus, taloudellinen vakaus sekä korkea
työllisyys ovat hyvinvoinnin peruspilareita sekä laajasti hyväksyttyjä
yhteiskunnallisia tavoitteita. Tavoitteiden kanssa yhtä tärkeinä näen lähestymistavat
ja keinot, joilla tavoitteisiin pyritään. Uskon, että lapsiperheiden hyvinvoinnin
sekä sosiaalisen hyvinvoinnin huomioimisella ja edistämisellä voidaan toteuttaa
parempaa päätöksentekoa. Parempaa huomista
rakennetaan laaja-alaisella yhteistyöllä niin hallinnon sisällä kuin
kuntalaistenkin kesken
Perheiden
hyvinvointi
Hyvinvoinnin kannalta olennaista on mahdollisuus tehdä
työtä, opiskella ja harrastaa oman mielenkiinnon ja taipumusten mukaan.
Hyvinvointi perheissä kuten muissakin yhteisöissä muodostuu sen jäsenten
hyvinvoinnista, johon kuuluu myös kyky ja halu tinkiä omista eduista yhteisen
edun vuoksi. Lapsille tulisi pyrkiä luomaan rakkauteen ja luottamukseen
perustuvaa hyvää itsetuntoa kohti aikuisuutta ja itsenäistä elämää
varten.
Perheiden hyvinvoinnin
edistämisessä näen keskeisenä kehittää entisestään opiskelun, työn ja
perhe-elämän yhteensovittamista. Tämä tarkoittaa muun muassa työn joustavuuden
kehittämistä, laadukasta ja kohtuullisen matkan päässä olevaa päivähoitoa ja
koulua kohtuullisine ryhmäkokoineen sekä koulutettua ja riittävää
henkilökuntaa.
Tulevaisuudessa haluan
kuntapäättäjien ymmärtävän hyvinvointiin investoimisen olevan kannattavaa myös
kuntatalouden näkökulmasta. Lapsiperheiden arjessa tämän tarkoittaa esimerkiksi
kaikkien pienten koululaisten mahdollisuutta aamu- ja iltapäivähoitoon, mikä
osaltaan edistää pienten lasten vanhempien opiskelua, työntekoa kuin arjen
sujuvuutta.
Sosiaalinen
hyvinvointi
Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut ovat siirtymässä
kunnilta maakunnille vuoden 2019 alussa on kuntien tehtävänä tulevaisuudessakin edistää
asukkaidensa hyvinvointia. Kuntapäättäjän yhtenä tehtävänä tuleekin olemaan
jatkossa toimiminen linkkinä maakunnallisen päätöksenteon ja kuntalaisten
välillä sekä tiedon välittäminen siitä, kuinka tehdyt päätökset realisoituvat asukkaiden
arjessa.
Sosiaalinen hyvinvointi tarkoittaa mm.
yhteisöllisyyttä ja osallisuutta yhteiskunnassa, joiden edistämisessä korostuvat työllisyyteen liittyvät kysymykset. Kuntalaisella on oltava
mahdollisuus vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa ja päätöksentekoon
asuinalueellaan. Näiden tavoitteiden edistäminen tulee ottaa keskeiseksi osaksi
tulevaisuuden päätöksentekoa myös Oulussa.
Yhdessä
huomista rakentaen
Kunnan menestys vaatii yhteistyötä niin
kuntalaisten, viranhaltijoiden kuin päättäjienkin kesken. Yhteistyön ja
avoimuuden tulee olla kaiken tekemisen ja päätöksenteon lähtökohtana. Palveluita
ja investointeja tulee tarkastella poikkihallinnollisesti yli sektorirajojen,
ja taloudellisten vaikutusten ohella myös hyvinvointivaikutukset tulee
huomioida laaja-alaisesti.
Toimiva kunta on enemmän kuin osiensa summa. Tulevaisuuden
Oulussa kuntalaiset tulee asettaa kaiken toiminnan ja päätöksenteon keskiöön. Tavoitteena
tulee olla kuntalaisten tarpeisiin vastaaminen, ei kuntalaisten sopeuttaminen päätöksentekoon.
KLIKKAA KUVAA, NIIN NÄET VASTAUKSENI YLEN VAALIKONEESSA
Oulun torilla 03/2017
Teemat kunnallisvaaleissa 2012
Lapsiperheet
Tärkein tavoitteeni on lapsiperheiden näkökulman esiin nostaminen kunnallisessa päätöksenteossa. Lisäksi sosiaalialaan liittyvät kysymykset koen keskeisiksi. Teemat ovat itselleni läheisiä erityisesti perheellisen näkökulmasta, mutta myös koulutukseni myötä.
Lapsiperheiden palvelut
Haluan että Kuopion hyvä maine lapsiystävällisenä kaupunkina säilyy tulevaisuudessakin. Lapsiperheiden palvelujen kuten päiväkotien, koulujen ja neuvoloiden lisäksi myös sosiaalipalvelujen tulisi jatkossakin olla laadukkaita ja kaikkien helposti saavutettavissa.
Kouluissa ja päiväkodeissa pidän tärkeänä pieniä ryhmäkokoja sekä tilojen turvallisuutta ja toimivuutta. Keskeistä on myös huolehtia työntekijöiden hyvinvoinnista, riittävyydestä ja pätevyydestä. Kaikki nämä yhdessä heijastuvat lasten ja perheiden hyvinvointiin.

